Ja taas imetetään!

         Esikoisestani imetyksen aloittaminen tuntui todella vaikealta ja kivuliaalta. Pahimmat imetyskivut kestivät kaikenkaikkiaan 1,5 kuukauden ajan ja olin koko ajan aika epavarma maidon määrästä. Koitin tehostaa maidontuloa pumppailemalla maitoa varastoon lähes päivittäin ja pelkäsin maidontulon tyrehtyvän jos imetysväli kerrankin venyisi vähän pidemmäksi. Jälkikäteen tuntuu ihan järjettömältä, miten paljon stressiä koin tuolloin imetyksestä.
         Tällä kertaa jätin koko imetyksen "herran haltuun". Päätin katsoa, miten koko homma lähtisi käyntiin, jollen millään lailla tarkkailisi tai miettisi imetystä. En siis ole kertaakaan tämän toisen kanssa kellotellut tai laittanut muistiin imetysaikoja, eikä minulla ole suoraan sanottuna kovinkaan hyvin selvillä, miten monta kertaa lapseni käy joka päivä rinnalla. Kakka- ja pissavaippoja tulee kuitenkin joka päivä runsaasti, paino on noussut hurjaa tahtia ja lapsi on yleisesti ottaen pysynyt aika tyytyväisenä. Että eiköhän neiti ihan tarpeeksi maitoa saa.
         Kun imetyskivut edellisellä kerralla kestivät 1,5 kuukautta, tällä kertaa imetys teki kipeää ensimmäiset 1,5 viikkoa. Tällä kerralla maitokin nousi hyvin nopeasti ja voimalla, kun esikoisen aikaan jouduin odottamaan kunnollista maidonnousua lähes viikon. Kuopuksen ei ole siis kauaa tarvinnut väkisin nykiä rinnasta vähäisiä maitotippoja.
          Esikoinen ja kuopus ovat muutenkin hyvin erilaisia imetettäviä. Esikoinen olisi ollut rinnalla lähes koko ajan, kun kuopus lopettaa syömisen heti ollessaan täysi. A myös heräsi todella usein yöllä syömään, kun kuopuksen kanssa olemme selvinneet yhdellä tai kahdella imetyskerralla per yö.
           Olen muutaman kerran pumpannut varastoon maitoa tyhjentääkseni räjähtämispisteessä olleita rintojani. Emme kuitenkaan ole vielä kertaakaan kokeilleet madon syöttämistä pullolla, sillä sille ei ole ollut tarvetta. Lisäksi minulla on vähän sellainen tunne, että pullottelu vaatisi hieman harjoittelua, sillä vauva ei millään halua imeä tuttiakaan.
          Yleisesti ottaen imetys on sujunut tällä kerralla hyvin... mutta olen kohdannut aivan uudenlaisia ongelmia. Rintani ovat alkaneet nimittäin vuotaa. Jos olen unohtanut laittaa rintaliiveihin liivinsuojukset, paitani etumus kastuu aivan varmasti maidosta jossain vaiheessa. Tätä ongelmaa minulla ei ollut esikoiseni vauva-aikana koskaan. Aloittaessani imetyksen, maito myös suihkuaa suurella voimalla ensimmäisten minuuttien aikana rinnasta ulos, jolloin lapsiparka meinaa ihan tukehtua maitoon. Jos vauva irrottaa ensimmäisten minuuttien aikana imuotteensa, maitoa suihkuaa minne sattuu. Suurella paineella tuleva maito aiheuttaa neidille jonkin verran vatsavaivoja ja varsinkin viime päivinä hän on myös puklaillut aiempaa runsaammin. Häntä tulisi röyhyttää todella pitkiä aikoja, ettei maito alkaisi hetken päästä nousta takaisin kurkkuun. Varsinkin öisin tämä aiheuttaa päänvaivaa, sillä unenpöpperössä en aina jaksaisi röyhytellä vauvaa kovin kauaa. Jos röyhyttelyjä ei tee, vauva alkaa 10 minuutin sisällä syömisestä nieleskellä ja yskiskellä kurkkuun nousevan maidon vuoksi.
           Minulla on kuitenkin tällä hetkellä vahva usko siihen, että tulen imettämään myös kuopustamme aika kauan. En kylläkään jaksa ottaa imetyksestä tässä vaiheessa stressiä, kun maitoa tulee ihan riittämiin.

Kaksiviikkoinen

         Kuopuksemme täytti eilen kaksi viikkoa. Vaikka olen jo tässä ajassa oppinut hieman tuntemaan uuden perheenjäsenemme tempermenttia ja mieltymyksiä, mietin edelleen, kuka tämä pieni ihminen oikein on. Tällä hetkellä minun ja kuopuksemme suhdein muodostuu lähinnä imettämisestä, vaipanaihdosta ja hyvin lyhyistä seurusteluhetkistä.

Vasta vuorokauden ikäisenä

          Esikoiseen verrattuna, kuopuksemme tarpeet on ollu paljon helpomo tyydyttää. A halusi ensimmäiset kuukaudet olla 24/7 rinnalla imemässä, kun taas kuopuksemme on tyytyväinen jo vartin imuttelusta. Irrotettuaan kuopukselle on ihan turha enää tarjotakaan rintaa, sillä hän laittaa visusti suunsa kiinni. Öisin vauva syö 2-3 kertaa ja silloinkin aika nopeasti. Välillä rinta ei kelpaa yöaikaan ollenkaan, vaan vauva örisee ja murisee muuten vain pitäen äitinsä hereillä. Usein aamuun mennessä rintani ovatkin miltei räjähtämispisteessä.
            Vauva on myös kasvanut oikein hienosti. Noin viikko sitten kävimme ensimmäisen kerran neuvolassa, jolloin lapsi oli viikon aikana saanut miltei puoli kiloa painoa lisää. Maitoa siis tulee ainakin riittämiin ja lapsi syö hyvin! Huomenna on toinen neuvola ja eiköhän tuota painoa ole nytkin tullut ihan tarpeeksi. Ainakin vauva on ollut tyytyväinen ja täyttänyt vaippaansa tasaiseen tahtiin.
            A on ottanut siskonsa vastaan oikein hyvin. A haluaisi hirmuisesti osallistua vauvan hoitoon ja hellimiseen ja välillä olenkin joutunut vähän hillitsemään hänen intoaan. A ei vielä ihan tajua, että hän ei voi niin vain nostaa vauvaa tai mennä kutittelemaan tämän varpaita vauvan nukkuessa.
            Arki on siis sujunut tähän mennessä ihan mallikkaasti. Arkea on tosin helpottanut se, että H on ollut koko ajan auttamassa varsinkin esikoisen hoidossa. Hän on vielä ensi viikon isyyslomalla, jonka jälkeen jään pariksi viikoksi lasten kanssa kotiin. Ensi kuun alusta A aloittaa päiväkodissa puolipäiväisenä. En siis vielä osaa sanoa, miten rankkaa normaaliarki kaksilapsisessa perheessä tulee oikein olemaan!

-Massu