Taas on kulunut yksi kuukausi ja on aika päivittää tiedot siitä, mikä nyt on in ja mitä meillä puuhataan. Virallinen "syntymäpäivä" oli kylläkin jo viime maanantaina, mutta koska olemme olleet koko viikon enemmän tai vähemmän menossa, ehdin kirjoittaa kunnolla vasta nyt.
A:sta on kehkeytynyt ihan hetkessä aika sosiaalinen likka. Joskus esim juuri herättyään hän saattaa edelleen vierastaa tuntemattomampia, mutta noin yleisesti ottaen suurimmat vierastukset taitavat olla takana päin. Ja kyllähän sitä itsekin olisi hieman pöllämystynyt jos päiväunilta herätessä naaman edessä olisi aivan tuntemattomia kasvoja. Muiden lasten kanssa A viihtyy todella hyvin... välillä jopa liiankin hyvin, sillä hän mielellään haluaisi mm. repiä toisten lasten hiuksia tai tutkia sormillaan muiden hammaskalustoa.
A syö jo aika monipuolisesti kaikkea. Mitään suunnattomia inhokkeja hänellä ei ole, mutta ehdottomat lempparit ovat mm. mustaherukka, appelsiini, persikka ja mansikka, kaikki omin sormin naposteltuina. Hän syö suurimmaksi osaksi samaa ruokaa, kuin muukin perhe poislaskien suolan, vahvat mausteet, sokerin ja maitotuotteet. A ei edelleen syö kovin suuria annoksia (paitsi iltapuuroa) ja tällä hetkellä uusien hampaiden tulo häiritsee syömistä. Tai sitten A keksii kaikkea paljon mielenkiintoisempaa puuhaa, kuin esimerkiksi vilkuttellu, taputtaminen tai pöydän läpsyttely. Nesteeksi A saa edelleen äidinmaitoa ja pääaterioilla tarvittaessa vettä.
Neiti liikkuu jo todella paljon niin kontaten kuin kävellen tuettuna. Hän harjoittelee myös seisomista ilman tukea ja välillä hän saattaa jököttää seisaaltaan puolikin minuuttia. Korkeuksissa onkin paljon kaikkea jännää tutkittavaa ja äidin ja isän onkin pitänyt siirtää paljon tavaroita hieman korkeammalle. Hän osaa myös ketterästi kiipeillä esim. korkeampien kynnysten tai hiekkalaatikon reunan yli. Kaatuessaan hän osaa hienosti varoa päätään, joten harvemmin hän oikeasti satuttaa itseään. Aamuisin herättyään A taiteilee, venyttelee ja kiipeilee minun ja H:n välissä sängyssä tyynyjen ja peittojen päällä ja aina pitäisi päästä katsomaan sängyn laidan yli lattiaa.
Aikaisemmin A on nukkunut yhteensä kolmet päiväunet vuorokaudessa. Jokin aika sitten tyttö hieman muutti rytmiään ja nykyisin päiväunia koisitaan kaksi kertaa. Edelleenkään unet eivät kestä kovin kauaa ja välillä päiväunille meno on A:sta todella tyhmää. Yöunille meno sujuu huomattavasti helpommin, eikä yönukutuksissa ole oikeastaan koskaan ollut suurempia ongelmia. Nukutan A:n edelleen rinnalle, josta nostan hänet pinnasänkyyn. Ehkä pari kertaa kuukaudessa A herää pian pinnasänkyyn noston jälkeen, mutta rahoitteluihin menee aina max 15 min. Lopetin jokin aika sitten yöimetykset kokonaan, jonka myötä myös yöheräilyt ovat vähentyneet dramaattisesti. Nyt hammaskipujen vuoksi A saattaa kyllä heräillä useinkin itkemään, muttei hän silloin hamuile rintaa tai kaipaa muutenkaan ruokaa.
Nykyisin A myös pitää KOVAA ääntä ja välillä höpöttelystä ei meinaa tulla lainkaan loppua. Olohuoneesta kuuluukin usein joko "Tä-tä-tä-tä, pa-pa-pa-pa, ma-ma-ma-ma!" tai vaihtoehtoisesti suoranaista kiljuntaa. Minun onkin välillä herkkäkuuloisena laitettava ihan sormet korviin.
Vaikka A painelee jo kovaa vauhtia sinne tänne, on hänellä myös rauhallisempi puolensa. Välillä hän istuskelee pitkiäkin aikoja tutkaillen omia varpaitaan tai tuijottaa seinäkellon liikkuvia viisareita.
A on viime aikoina erikoistunut vilkuttelunja taputtamisen lisäksi myös kaikenmoiseen ilmeilyyn. Välillä on äidilläkin naurussa pitämistä, kun A ruokailun aikana laittaa silmät sirrileen ja suun O:n muotoon tai hän nyrpistää suloisesti nenäänsä räpytellen samalla nopeasti silmiään.
Ihan mahtava tyttö meillä siis asuu (edelleen)! Jännää ajatella, että muutaman kuukauden päästä vietämme jo 1-vuotissynttäreitä!
-Massu
