Aina kesäloman alussa ajattelen, että olisi kerrankin ihanaa vain olla. Siis ihan vain lomailla ja olla suunnittelematta mitään. Muutaman päivän laiskottelun jälkeen ajatus matkustelusta alkaa kuitenkin poltella, joten aika harvoin meidän perhe on viettänyt lomiaan ihan vain laakereillaan maaten. Nyt olemmekin kuluttaneet H:n kesälomaa aika tehokkaasti joko kestiten sukulaisia ja tuttavia tai matkustellen siellä sun täällä.
Reissailemme suht paljon ihan noin perus viikonloppuisinkin ihan tässä lähimaastossa ja niin olemme tehneet myös kesällä. Olemme käyneet mm. aurinkoisessa Naantalissa, sateisella Salon iltatorilla, mansikanhakuretkellä Paimiossa, kiertoajelulla Paraisilla yms. Kesän "kohokohta" oli kuitenkin matka Lappeenrantaan.
Syy, miksi matkaamme tasaisin väliajoin juuri Lappeenrantaan on se, että H on aikoinaan opiskellut kyseisessä kaupungissa. Siellä suunnalla asuu siis vielä joitain hänen opiskeluaikaisia tuttujaan. Tälläkin kerralla ohjelmassa oli lähinnä kyläilyjä ja kahvitteluja.
Kävimme myös tutustumassa Lappeenrannan perinteisiin kesänähtävyyksiin: linnoituksiin sekä hiekkalinnaan (joka ei tänä vuonna ollut kyllä linna, vaan kokoelma veistoksia). Tällä kertaa hiekkaveistoksien teemana taisi olla "sankarit". Veistosten seasta löytyi mm palomies, supersankareita, pelihahmoja, urheilijoita sekä kaikkien sankareiden sankari: äiti. Valitettavasti osa veistoksista oli hieman kärsinyt kesän sateista, joten joistain teoksista saattoi puuttua pieniä osia.
Kotimatkalla piipahdimme Kotkassa tapaamassa vielä yhtä H:n ystävää. Ihan perinteisten kahvittelujen sijaan teimme pienen kävelylenkin Kotkan keskustaan, jonne oli rakenteilla Kotkan meripäivien kojuja ja esiintymislava.
Jos olisimme jatkaneet Kotkasta suoraan matkaa kotiin Turkuun, olisimme olleet hyvin myöhään kotona. Niinpä päätimme yöpyä H:n isän luona Heinolassa. "Hyvin nukutun" yön jälkeen kävelimme lintutarhalle sekä näköalatorniin. Takaisin H:n isälle päin kävelimme rautatiesiltaa pitkin ja alaskatsoessa meikäläistä hieman hirvitti. Kiskonpuiden välistä kun saattoi nähdä suoraan Kymijoen virtaukset.
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
Koko matkaan meiltä kului neljä päivää. Aina sitä vähän jännittää ennen matkaa, miten lapsi viihtyy autossa tai saako hän nukuttua vieraassa paikassa, mutta aina on kaikki sujunut odotettua paremmin. Toki tyttö nukkuu huomattavasti levollisemmin kotonaan, mutteivät yöt nyt reissussa aivan katastrofekajaan olleet. Matkustamisessa on aina oma juhlallinen hohtonsa, mutta voi, miten mukavaa onkaan taas olla hetki kotona. Omassa kodissaan tietää tasan tarkkaan, mistä kaikki löytyy ja saa muutenkin olla hieman rennommin. Tiedä sitten, ehdimmekö tässä kotona kauaa homehtumaan, sillä suunnitelmissa olisi vielä lähteä käymään Tampereen seudulla ja piipahtaa mahdollisesti samalla myös Jyväskylässä.
-Massu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti