Loppukiri!

         Tämänkertainen raskauteni alkaa pikkuhiljaa olla maalisuoralla, sillä tällä hetkellä olen raskausviikolla 38+3. Jos vauva siis päättäisi syntyä jo nyt, häntä ei enää laskettaisi edes ennenaikaiseksi. Huisia! Olen kuitenkin edelleen valmistautunut siihen, että raskaus saattaa mennä reilusti yli, joten maksimissaan raskautta on jäljellä 3,5 viikkoa. Olenkin vielä uskaltanut täyttää tulevien viikkojen kalentereita mm. kampaamokäynneillä, tuttujen ja sukulaisten synttäreillä ja kaverikahvitteluilla.

Pieni maistiainen kuvaaja-ystäväni kanssa toteutetusta valokuvaussessiosta

            Miltä raskaus sitten tällä hetkellä tuntuu? No nyt voin jo sanoa sen tuntuvan jo jossain! Mahani koko kulkee edelleen keskikärän alapuolella, mutta kyllä tuo vatsakumpu on jo alkanut häiritä arkisia puuhia. Pahimpia ovat liitoskivut, jotka iskevät järjettöminä varsinkin pitkien kävelylenkkien jälkeen. Muutamana päivänä vasemmasta jalastani on lähtenyt vähän väliä tunto, jolloin jalka on kertakaikkiaan pettänyt alta. Nukkumisesta ei meinaa tulla mitään, kun unta häiritsevät liitos- ja selkäkivut, eikä missään asennossa tunnu olevan hyvä olla. Pitkään seisominen tai istuminen aiheuttaa jalkoihin pakotusta ja turvotusta. Pienimpiin rakoihin ei enää mahdu kasvaneen mahan kanssa, enkä esim. pysty vaihtamaan A:n pinnasänkyyn lakanoita, sillä en mahani vuoksi yletä taittelemaan lakanaa sängyn pohjalle. Näistä krempoista ja ongelmista huolimatta koen olevan paljon paremmassa ja energisemmässä kunnossa, kuin samoilla viikoilla viime raskaudessa.
            Sen verran ovat vauvavalmistelutkin jo edenneet, että kaivoin varastosta A:n vanhoja vaatteita ja pesin ne. Lisäksi valitsin vauvalle jo valmiiksi kotiintulovaatteet, jotka sijoitin vaunukoppaan. H:n ei tarvitse sitten kotona miettiä sormi suussa, että mitähän tässä nyt lapselle valitsisi. Mutta esim. omaa sairaalakassin sisältöä en ole vielä edes miettinyt. Hyvä kun muistan, missä neuvolakorttinikaan on...
              Neuvolasta puheen ollen, tässä toisessa raskaudessa neuvolakäyntejä on ollut huomattavasti vähemmän, kuin ensimmäistä lasta odottaessa. A:n kohdalla viimeisinä viikkoina kävin neuvolassa viikon välein ja nyt aikaa neuvolakäyntien väliin jää kaksi viikkoa. Viimeksi kävin neuvolassa viikko sitten ja seuraava aika on vasta ensi viikolla, siis raskausviikolla 39!
            A taputtelee välillä vatsaani ja sanoo "vauva". En kuitenkaan tiedä, ymmärtääkö hän oikeasti, mitä on tapahtumassa. Jotenkin hän on kuitenkin ymmärtänyt, ettei äidin masun päällä tällä hetkellä saa pahemmin pomppia.  Jos minulla on ollut mekko päällä, A on mennyt kikattaen helmojeni alle ja etsinyt pömpöttävän napani. Välillä hän nostaa sekä minun että oman paitansa ja koittaa hieroa yhtä pulleita napojamme yhteen.
            Kohta pieni kolmehenkinen perheemme muuttuukin jo nelihenkiseksi. Menee varmasti taas hetki, että jokainen perheenjäsen löytää oman roolinsa, mutten jaksa vielä liikaa murehtia tulevaa. Aivan varmasti tulee olemaan rankkoja ja väsyttäviä hetkiä, mutta aika monista asioista selviää oman positiivisen asenteen vuoksi. Tälläkin hetkellä voisin kokea taaperoarjen äärimmäisen raskaana, sillä A saattaa välillä olla hyvinkin takertuva ja ilmaisee todella vahavasti omaa tahtoaan. Mutta koska olen päättänyt ottaa kaiken positiivisin mielin vastaan, eivät useinkaan toistuvat knkkäränkkäpäivät tunnu niin pahoilta.

-Massu