A:n täytettyä vuoden, lopetin näiden kuukausittaisten kehityskirjoitusten laatimisen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kehitystä ja kasvua olisi tapahtunut näinäkin kuukausina. Osa nyt käynnissä olevista kehitysvaiheista vain on niin suurilinjaisia, että on vaikeaa linjata, minä päivänä lapsi onkaan oppinut mitäkin. Lisäksi en ajatellut kirjoittaa lapseni kehityksestä hänen rippikouluikäänsä asti joka ikinen kuukausi.
Tällä hetkellä meillä asuu utelias, ymmärtäväinen, touhukas, vauhdikas, äänekäs ja ketterä tyttö. A kiipeilee kaikkialle ja välillä touhu näyttää vähän liiankin pelottomalta. Portaat hän nousee ketterästi ylös, mutta alas hän uskaltaa astua vasta pari askelmaa. Lenkille lähtiessä A ei aina haluaisi nousta rattaisiin, vaan hän haluaisi kävellä itse kaikkialle. Välillä hän juokseekin pihatietä karkuun jos äiti koittaa hänet syliinsä napata.
Musiikista A tykkää erityisen paljon. Hän villiintyy tanssimaan pienestäkin musiikinpätkästä ja välillä intoutuu itsekin laulamaan. Erityisesti hän tykkää musiikista, josta löytyy selkeä rytmi.
A tykkää myös paljon lukea. Tai lukemisestahan tässä iässä ei voi vielä puhua, mutta A tykkää hirmuisesti selailla erilaisia kirjoja ja lehtiä. Iltaisin luen aina hänelle pienen sadunpätkän, mutta A haluaisi mieluummin selailla itse kirjaa.
Sanojakin on kerääntynyt A:n sanavarastoon jo muutamia. Aikaisempien koiran, kukan, kellon ja kakun lisäksi A osaa sanoa mm. nenä, napa, kukkuu, kakka, vauva ja kirja. Koira on kuitenkin edelleen hänen lempisanansa, jolla hän korvaa monien muiden eläinten nimet.
A ymmärtää jo hämmästyttävän paljon asioita. Hän osaa noudattaa ohjeita kun esim. häntä pyytää laittamaan kaikki frisbeekiekot takaisin laukkuun tai tuomaan äidille villasukat. Hän osaa osoittaa eri asioita pyynnöstä esim. silmä, korva, pää, isä. Kun sanon, että on aika mennä syömään, hän kävelee itse syöttötuolille koittaen kiivetä sinne itse.
Pottailu on jälleen alkanut sujua lyhyen hankalamman vaiheen jälkeen. Usein A ilmoittaa "äh"-äänteellä haluavansa potalle. Joinain päivinä olemmekin selvinneet miltei kuivin vaipoin. Välillä A tykkää istuskella potalla jopa niin paljon, että hän
Tässä ihan parin viikon sisällän A:le on puhjennut kolme uutta hammasta. Tällä hetkellä neidin suussa siis on huimat seitsemän hammasta.
A on viihtynyt todella hyvin hoidossa ja hän on aina aamulla ihan innoissaan nähdessään hoitotädin. Mutta iloitsee hän myös iltapäivällä nähdessään minut. Hoitojärjestelyihin tosin tulee pieniä muutoksia, kun nykyinen hoitajamme lopettaa ensi viikolla työnsä ja tyttö vaihtaa toiselle hoitajalle.
Siinäpä tulikin kuvattua ainakin noin suurpiirteisesti tyttäremme elämää. Näin äidin näkökulmasta arki on muuttunut päivä päivältä rennommaksi ja helpommaksi, mitä enemmän A on oppinut itse liikkumaan ja touhuamaan. Moni muu äiti voi olla asiasta toista mieltä, mutta meillä on selvitty taaperoarjesta oikein mallikkaasti.
-Massu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti