Tänä vuonna onkin pikkujouluiltu ihan urakalla. Tämähän sopii, sillä en ole viimeisien vuosien aikana käynyt ollenkaan pikkujouluissa, sillä edes työpaikallamme ei sellaisia harrasteta. Ensimmäisistä pikkujouluista kerroinkin jo (H:n työpaikan Logomossa), mutta nyt parin viikon aikana vietettiin myös kahteen otteeseen meidän äiti-lapsi -ryhmämme pikkujouluja.
Ensimmäiset pikkujoulutu vietettiin ihan täällä Turussa erään äidin kotona. Nyyttäriperiaatteella vein itse syötäväksi glögikakun, joka meni mukkelismakkelis rimpuillessani vaunujen kanssa bussissa. Kakku oli perille päästyäni järjettömän härskin näköinen, mutta onneksi kosmeettiset virheet eivät muita äitejä haitanneet. Tuon muutaman tunnin ajan lähinnä napostelimme pikkujoulupöydän antimia, seurustelimme ja jaoimme lahjat. Jokainen sai halutessaan tuoda mukanaan pienen lapselle tarkoitetun unisex-lahjan ja ennen pikkujoulukansan vaellusta takaisin koteihinsa jaoimme lahjat keskenämme. Itse vein näihin ensimmäisiin pikkujouluihin pienen pehmeän helistimen. A taas sai lahjaksi keltaisilla tähtösillä kuvioidun paidan, jossa on myös teksti: "Born in 2014". En yleensä välitä "hullunkurisista tekstipaidoista", joissa lukee esim. "Pieni vauhtihirmu!", "Superbaby!" tai "Ruokaa tähän suuntaan (ja nuoli ylöspäin)". Tässä kuitenkin teksti on sen verran neutraali, että body tulee varmasti käyttöön ja keltaiset tähdet ovat ihanan pirteitä. Sitä paitsi, jos joskus unohdan tyttäreni syntymävuoden, voin aina kaivaa bodyn esiin tarkistaakseni asian ;)
 |
|
Toiset pikkujoulut vietettiin eilen hieman kauempana, jonne meninkin erään toisen äidin J:n kyydillä. Tällä kertaa paikalle oli saapunutkin aika paljon porukkaa, muutama jopa Helsingistä asti. Tälläkin kertaa vein nyyttäripöytää varten hyydykekakun, tällä kerralla vain hieman eri reseptillä tehtynä. Oli hirmuisen mukavaa nähdä niin monia äitejä ja lapsia, joista osan näin livenä ihan ensimmäistä kertaa. Kuitenkin jossain vaiheessa itsekin vähän uupui siihen väenpaljouteen, sillä siitä porukasta jo lähtee melkoinen meteli. A:kin tuntui hieman stressaantuneen, sillä jossain vaiheessa hän vain itki lopulta nukahtaen syliini. Näidenkin pikkujoulujen kaava oli aika lailla samanlainen, kuin ensimmäisissä: söimme, seurustelimme ja jaoimme lahjat. Itse olin paketoinut meidän lahjaamme sukkia. A sai lahjaksi höpsön nallen. A:lla ei itse asiassa olekaan vielä saanut paljoa ihan omia leluja, vaan hän on katsellut äitinsä vanhoja aarteita. Käyttöön siis tämäkin! Näiden pikkujoululahjojen kanssa kävi muuten sellainen hassu juttu, että kummallakin kerralla saimme lahjan samalta henkilöltä. Kiitos siis J:le!
 |
|
Taisivat sekä meidän neiti että J:n poika olla päivän touhuista hieman väsyneitä, sillä kotimatka kului "leppoisasti" itkuhuutoa kuunnellen. Välillä huusi toinen ja välillä kumpainenkin yhtä aikaa. Kotiin kuitenkin selvittiin ihan ehjin nahoin! Nyt voidaankin odottaa jo sitä oikeaa joulua! Siihenhän on enää alle viikko aikaa!
-Massu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti