Päivystyskäynti

       VAROITUS! tämä teksti sisältää kuvailua ruumiineritteistä!

        Eilen herättyäni huomasin vuotaneeni yön aikana erityisen paljon verta. Punainen verinoro valui reittäi pitkin kun koitin nopeasti hilpaista makuuhuoneesta vessaan. Nopea vilkaisu terveyssiteeseen kertoi, että jälkivuotoni oli yön aikana muuttunut todella paljon runsaammaksi ja veren mukana oli tullut joitain verihyytymiä. Olin sen verran järkyttynyt tilanteesta, että jalat meinasivat lähteä alta. Runsaan verenvuodon lisäksi minulla esiintyi myös alavatsakipua. Näiden oireiden vuoksi olisin voinut jo lähteä päivystykseen, mutten "voinut". Anoppini oli nimittäin tulossa kylään aamupäivällä Pälkäneeltä asti ja H oli lähdössä iltapäivällä salibandyjoukkueensa talkoisiin. Niinpä päätin kestää oireet ja koitin hymyillä anopin läsnäollessa. Anoppi kyllä kysyi, onko minun vaikeaa istua, kun välillä tuskailin vatsakipujen kanssa, enkä löytänyt oikein hyvää asentoa.
          Tänään tilanne ei näyttänyt yhtään sen paremmalta. Vuoto osoittautui aamun tarkastuksen jälkeen edelleen voimakkaaksi ja hyytymien määrä oli jopa hieman lisääntynyt. Aamupäivällä soitin lapsivuodeosastolle kyselläkseni ohjeita. Luurin toisessa päässä kanssani puhunut hoitaja ei osannut suoralta kädeltä sanoa, mitä minun kuuluisi tehdä, mutta hän lupasi soitella parin tunnin sisällä minulle takaisin. Puhelu tulikin viiden minuutin sisään ja sain luvan mennä päivystyksellisesti äitiyspoliklinikalle tarkastettavaksi jos olisin edelleen kovin huolissani oireista. Hetkeen en oikein tiennyt mitä tehdä, sillä oireeni eivät olleet kuitenkaan pahentuneet, eikä minulla esim. ollut kuumetta.
           N. klo 14.00 käydessäni vessassa menin täysin paniikkiin, kun alapäästäni ilmaantui rotan kokoinen verinen klöntti. Huusin heti H:le, että nyt mennään sinne päivystykseen. Nopeasti laitoimme "Esterin" valmiiksi, pakkasimme tarvittavat vauvanhoitovälineet mukaan ja lähdimme autolla TYKS:iin. Tuntui hassulta käydä sisään samoista ovista, mistä pari viikkoa sitten menin synnyttämään. Jopa meidät vastaanottanut kätilö oli sama ja hänkin muisteli nähneensä meidät joskus aiemmin. Kätilö ohjasi meidät äitiyspoliklinikan puolelle lääkärin oven taakse ja pääsinkin lähes välittömästi tarkastettavaksi. Lääkäri teki sisätutkimuksen sekä käsin että ultraäänen avulla. Mitään vakavampaa ei löytynyt, mutta ilmeisesti kohtuuni on synnytyksestä jäänyt jonkin verran kalvoja. Kehoni siis yrittää vielä päästä eroon noista rämmäleistä. Lääkäri määräsi minulle cytotec-tabletteja, joiden pitäisi aiheuttaa supistuksia. Supistusten taas pitäisi auttaa kalvojen poistumisessa. Lääkäri kehotti minua myös soittelemaan hetä huomenna aamulla äitiyspoliklinikalle, jotta saisin alkuviikolle kontrolliajan. Pahimmassa tapauksessa loput kalvot jouduttaisiin poistamaan kohdun kaavinnalla.
             Heti kotiin päästyämme sujautinkin kaksi cytotec-tablettia "sinne". Cytotec-tabletit voidaan nauttia joko suun-, peräsuolen tai emättimen kautta riippuen vähän käyttötarkoituksesta. Pari pienempää supistusta onkin tullut, muttei mitään sen vahvempaa. Huomenna aamulla minun pitäisi ottaa vielä kaksi tablettia. Toivottavasti tableteista on jotain apua, sillä en todellakaan haluaisi joutua kaavintaan.

-Massu