perjantai 8. toukokuuta 2015

7 kk neuvola

         Tätä tekstiä lukevät äidit saattavat ihmetellä, mikä ihmeen 7 kuukauden neuvola (?!?), sillä tässä kohtaa ei normaalin neuvolaohjelman mukaan ole neuvolakäyntiä. Sovimme kuitenkin hoitajan kanssa, että voisin halutessani tulla käymään myös seitsemänkuisen neidin kanssa. Tottahan toki otan vastaan kaiken, mitä yhteiskunnalla vain on tarjottavana! Lisäksi halusin mielelläni tietää, miten kiinteiden aloitus on vaikuttanut tytön mittoihin.
          Tällä kertaa vastaanotolla oli oman hoitajamme lisäksi myös oikein mukava harjoittelija. Keskustelimme hoitajan kanssa siitä, miten mm. kiinteiden aloitus on alkanut. Hoitaja oli jopa hieman ihmeissään, kun luettelin kaikki ruoka-aineet, joita A on jo ehtinyt maistella. En siis ole paljoakaan himmaillut maisteluissa, sillä minulla tai H:lä ei kummallakaan ole mitään allergioita ja kaikki on tuntunut maistuvan tytölle.
           Puhuimme myös A:n ihosta, joka on alkanut paikoin kuivua. En ole osannut edes yhdistää "ihottumaa" mihinkään ruoka-aineisiin, sillä sitä esiintyi jo ennen kiinteiden aloitusta. Lisäksi iho ei tunnu reagoivan mihinkään tiettyyn ruoka-aineeseen. Hetken tarkastelun jälkeen hoitaja totesikin, että kyseesä on vain aika tavaallinen atooppinen ihottuma, jonka pitäisi rauhoittua hieman paksummalla rasvalla. Sainkin mukaani ison kasan voidenäytteitä. Hoitaja myös kertoi, että monesti omena, mansikka ja päärynä saattavat hieman voimistaa atooppista ihottumaa, mutta näitäkään ruoka-aineita ei silti kannata ruveta liikaa välttämään. Nyt sitten koitetaan rasvailla A:n ihoa aamuin illoin seuraavien viikkojen ajan ja seuraillaan, häviääkö ihottuma kokonaan.

            Harjoittelija sai kunnian toimittaa mittaukset. Tuttuun tapaan A itki mittausten ajan sydäntä särkevästi. Tälläkään kertaa painoa tai pituutta ei ollut kertynyt kovinkaan paljoa lisää. Hoitaja kuitenin rauhoitteli, että näin alle vuoden ikäisellä kasvun kehityksestä ei vielä kannata olla liian huolestunut. Kun lapsi alkaa nopeaankin tahtiin liikkua enemmän, menee osa energiasta pakostikin kaikenmoiseen zumbailuun. Vastaanotolla A antoikin hieman mallia omasta aktiivisesta elämästään heilumalla ja lauleskelemalla sylissäni. Ruoka-annoksetkaan eivät välttämättä kasva samaan tahtiin aktiivisuuden kanssa, eikä lapsella aina ole edes muilta puuhilta kiinnostusta keskittyä ruokailuun. Oman lapseni kohdalla voin myös todeta, että kyllä neidiltä tuota vararavintoa kuitenkin sen verran runsaasti reisistä löytyy, että kyllä hän aina jostain sen energian pituuskasvuun pystyisi ottamaan. Ehkäpä meidän neiti ottaa vähän myöhemmin jonkinlaisen pituusspurtin.
             Hyvillä mielin siis jatkamme samaan malliin. Kuukauden päästä sitten näemmekin lääkärin.

-Massu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti