Raskauteni on alkumetreistä asti oirehtinut monella eri tavalla: selkäkipuna, pahoinvointina, väsymyksenä, huimauksena, päänsärkynä, rintojen turpoamisena , närästyksenä... Tällä viikolla olen saanut tavata muutamia muita nykyisiä ja tulevia äitejä, joiden kanssa keskustelimmekin mm. eri raskausoireista. Esiin onkin noussut muutamia sellaisia asioita, joita minä en ole VIELÄ (koputan puutan) raskaudessani kokenut. Tässä ainakin muutama:
1. Mielihalut
Minulle ei ole kertaakaan raskauden aikana tullut sellaista tunnetta että jotain ruoka-ainetta on vain pakko saada. Enemmänkin ongelmani on ollut se, ettei minun ole tehnyt mieli mitään. Alkuraskauden pahoinvointi ja keskiraskauden närästys ovat myös varmasti osaltaan vaikuttaneet tähän. Nyt taas tuntuu, etten voi edes syödä paljoa kerralla ilman, että keuhkot rutistuvat jonnekin kohdun, vatsalaukun ja suoliston väliin. Onneksi minulla on kuitenkin välittävä puoliso, joka välillä käskee minun syödä :)
2. Jatkuva pissahätä
Tulevien äitien kanssa kahvilla istuessani muut puhuivat siitä, miten yöllä pitää herätä useita kertoja vessaan. Minäkin heräilen ehkä tunnin välein, mutta syynä on aina selkäkipu. Minulla on aina ollut "sosiaali-rakko", eli minun ei ole tarvinnut keskeyttää sosiaalisia tapahtumia vessakäyntien takia. Tuotan kyllä ihan normaalin määrän virtsaa, mutta pystyn keräämään ja varastoimaan sitä suurempia määriä. Eli silloin kun minulla on hätä, niin minulla on TODELLA ISO HÄTÄ. Toki virtsaamisen tarve on lisääntynyt ehkä parin vessassakäynnin verran päivässä, mutten silti joudu miettimään menemisiäni vessamahdollisuuksien mukaan.
3. Turvotus
En koe jalkojeni turvonneen mitenkään normaalista poikkeavan paljon raskauden aikana. Lähes huomaamatonta turvotusta on kyllä esiintynyt helteisimpinä päivinä, mutta olen voinut laittaa sen helposti kuumuuden piikkiin. Myös esim. kokopäiväinen korkokengillä tepastelu on saattanut aiheuttaa pientä pöhötystä jalkoihin, mutta niin minulle on käynyt aina ennen raskauttakin. Sormuksenikin mahtuvat vielä vallan mainiosti sormiini.
4. Raskausarvet vatsalla
Olen varma, että tämän mainitessani vatsani repeää täysin.... Rintoihini on tullut muutama lähes huomaamaton raskausarpi, mutta vatsani iho on VIELÄ pysynyt ehjänä. Olen aina valitellut, miten ihoni on monien muiden hipiään verrattuna todella löysää ja venyvää, mutta nyt tuosta ominaisuudesta onkin minulle hyötyä. Äidillenikään ei ole tainnut tulla kolmen raskautensa aikana raskausarpia, joten siinä mielessä minulla on aika hyvä ennuste.
5. Mielialan vaihtelut
Minusta jopa tuntuu, että olen raskauteni aikana itkenyt paljon normaalia vähemmän. Paremminkin mielialani on ollut aika seesteinen ja rauhallinen. Ainoita notkahduksia on tapahtunut silloin, kunnen selkäkipujeni ja univajeen vuoksi ole pystynyt tekemään oikein mitään tai kun jonkun läheisen terveys on ollut uhattuna. En ole myöskään kokenut olevani kovin räjähdysherkkä, joten taloudessamme ei ole riidelty tämän raskauden aikana paljoakaan. Enemmänkin koen olleeni jopa anteeksiantavampi ja armeliaampi H:le, kuin ennen raskautta.
6. Kengän koon kasvu
Minun täytyy tunnustaa, että jopa toivoin raskauden vaikuttavan kenkäni kokoon, mutta ei... Katsotaan nyt, ehtiikö loppuraskaus vaikuttaa mitenkään. Kengänkokoni on siis 35-36 ja varsinkin sopivien korkokenkien löytäminen on todella vaikeaa. Kaikenmoiset remmit ja pitemmät varret helpottavat jalan pysymistä kengässä, mutta sopivien avokkaiden löytäminen on lähes mahdottomuus. Jalkani koko pieneni tuossa pari vuotta sitten aika paljon alettuani kävellä lähes pelkästään paljasjalkakengillä. Niiden avulla jalkapöytäni lihakset ovat vahvistuneet, holvikaari noussut ja sitä myöden jalkaterä on lyhentynyt. Ainoa varma keino kasvattaa jalkaa olisi siis varmaankin se, että luopuisin paljasjalkakävelystä. En kuitenkaan halua edes harkita tuota vaihtoehtoa, sillä mm. polvikipuni ovat kaikonneet tuettoman askelluksen myötä kokonaan.
Toivottavasti en aiheuttanut tekstilläni kenellekään turhaa mielipahaa tai katkeruutta. Jokainen raskaus on kuitenkin erilainen ja jokaiselle tulee erilaisia oireita. Monesti vain tuntuu, ettei oireettomuudesta tai positiivisista asioista saisi puhua ääneen, jottei kukaan vain pahoittaisi mieltään. Siksi monet naiset, jotka saavat kokea täysin oireettoman raskauden, pysyvät olostaan täysin hiljaa ja saattavat jopa keksiä myötätunnosta pieniä vaivoja.
-Massu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti